Arkkitehtuurin, koristetaiteen ja ornamentiikan kuvatauluteosten kokoelma (1819–1948)
Katsaus Teknillisen korkeakoulun arkkitehtuurin laitoksen Arkkitehtuurin, koristelun ja ornamentiikan kuvatauluteosten kokoelmaan (1819–1948)
Kertomuksia arkiston kokoelmista
Tervetuloa tutustumaan arkiston kokoelmiin tekstien ja kuvien muodossa!
Arkistolaisten kirjoittamat artikkelit syventyvät Aalto-yliopiston arkistosta löytyviin kokoelmiin ja erilaisiin aineistokokonaisuuksiin. Artikkeleiden kautta pääsee kurkistamaan yliopiston historiaan niin tieteen ja taiteen kuin mielenkiintoisten henkilötarinoidenkin kautta.
Arkistolaisten kirjoittamat artikkelit syventyvät Aalto-yliopiston arkistosta löytyviin kokoelmiin ja erilaisiin aineistokokonaisuuksiin. Artikkeleiden kautta pääsee kurkistamaan yliopiston historiaan niin tieteen ja taiteen kuin mielenkiintoisten henkilötarinoidenkin kautta.
Artikkeleita arkiston kokoelmista
Kauppakorkeakoulusta rauhan korkeakoulu – Kylmän sodan ajan opiskelija-aktivismia
1970-luvulla Helsingin Kauppakorkeakoulussa Suomen Rauhanpuolustajien alle perustettu HKKK:n Rauhanpuolustajat järjesti luentoja, juhlia ja mielenosoituksia herättääkseen kauppakorkeakoulun yhteisön kiinnostuksen ajankohtaisia konflikteja kohtaan. Yhdistyksen jäsenet uskoivat, että yhteistoiminnalla he pystyivät myös vaikuttamaan näiden konfliktien ratkaisuun. Monet yhdistyksen näkemyksistä ja tavoitteista ovat myös ajankohtaisia nykypäivän polarisoituvassa maailmassa.
Gustaf Komppa – orgaanisten synteesien mestari
Gustaf Komppa toimi Teknillisen korkeakoulun kemian professorina vuosina 1908-1937. Gustaf Komppa nousi vaatimattomista olosuhteista yhdeksi Suomen merkittävimmäksi ja arvostetuimmaksi kemistiksi. Hänen tunnetuimmat tieteelliset saavutuksensa olivat kamferin kokonaissynteesin kehittäminen vuosina 1901-1903, pineenin totaalisynteesin kehittäminen vuonna 1937 sekä ns. Komppa-menetelmän keksiminen synteettisen bensiinin valmistamiseksi turpeesta ja puuraaka-aineesta. Komppa oli myös merkittävässä roolissa lääketehdas Orionin perustamisessa.
Komeita taloja ja hiljentyneitä kyliä – Itä-Karjalan arkkitehtuuria Aalto-yliopiston arkiston valokuvakokoelmissa
Kesällä 1942 Carolus Lindberg lähti yhdessä Jouko Hautalan kanssa tutkimusmatkalle miehitettyyn Itä-Karjalaan. Tarkoituksena oli etsiä ja tarkastella, missä alueella oli jäljellä rakennustieteellisesti merkittävää aineistoa.
Olympiahaaveita ja kylä teekkareille
Otaniemen teekkarikylän alkutaival rahoitettiin ensisijaisesti teekkareiden kovalla työllä, mutta hyvänä apuna ja mielipiteiden muokkaajana toimi myös Suomen olympiahaaveisiin liittyvä kampanja. Suomen olympiaunelmat eivät osoittautuneet turhiksi ja Helsinki sai vuoden 1952 kesäolympialaiset. Hetkeksi syrjäinen Otaniemen teekkarikylä muuntui olympiakyläksi itäblokin urheilijoille.
Naisopiskelijat Aalto-yliopiston perustajayliopistojen alkutaipaleilla
Naistenpäivän viikolla on hyvä hetki katsoa tulevaisuuden lisäksi myös taaksepäin. Miltä maailma näytti naisten näkökulmasta 1800-luvulla ja 1900-luvun alussa, kun ensimmäiset naiset lähtivät opiskelemaan teknisiä, taideteollisia ja kaupallisia aloja Suomen suurruhtinaskunnassa. Ja miten nämä alojensa ensimmäiset naiset näkyvät Aalto-yliopiston arkiston kokoelmissa.
Maailma näytillä – maailmannäyttelyt Aalto-yliopiston arkistokokoelman kautta
Maailmannäyttelyt olivat yksi keskeisimmistä kulttuuri- ja tiedetapahtumista 1800-luvun puolivälistä aina pitkälle 1900-luvulle asti. Maailmannäyttelyt ovat vaikuttava esimerkki aikansa länsimaiden tiedekeskeisestä maailmankuvasta, tieteen ja tekniikan tilasta, yhteiskunnan valtasuhteista ja esimerkiksi arkkitehtuurista.
Sillanrakennuksen opetuksen historia Teknillisessä korkeakoulussa
Sillat ovat olleet kautta historian tärkeä osa infrastruktuuria, ja tekniikan kehittyminen on mahdollistanut useiden erilaisten siltatyyppien kehityksen.
Suomalaisen fysiikantutkimuksen menestystarina näyttäytyy Kylmälaboratorion arkistoaineistoissa
Suomalaisen fysiikantutkimuksen menestystarina näyttäytyy Kylmälaboratorion arkistoaineistoissa. Laboratorion perusti vuonna 1965 fyysikko Olli Lounasmaa (1930–2002), ja Aalto-yliopiston arkiston kokoelmista löytyy asiakirja- ja valokuva-aineistoa Kylmälaboratorion ensimmäisiltä vuosikymmeniltä sekä Lounasmaan henkilökohtaisesta arkistosta.
Yki Nummen arkisto
Aalto-yliopiston arkistoon kuuluu laaja Yki Nummen arkistokokoelma. Yki Nummi oli yksi merkittävimmistä sodanjälkeisistä muotoilijoista, jonka uraauurtava työ nosti suomalaista designia kansainväliseen maineeseen. Nummi tunnetaan ennen kaikkea valaisimistaan, mutta hänen ansioihinsa kuuluvat myös muun kodin käyttötavaran suunnittelu, kirjojen kuvitus sekä väri- ja valoasiantuntijana toimiminen.
Keramiikkaa Aalto-yliopiston arkiston kokoelmissa
Arkiston mittavista keramiikkakokoelmista suuri osa on tarkasteltavissa digitaalisessa muodossa. Kokoelmia ovat alan merkittävien opettajien, Kyllikki Salmenhaaran ja Airi Hortlingin, arkistot sekä Taideteollisen korkeakoulun keramiikan ja lasitaiteen kokoelma.
Tutustu digitaalisen arkiston aarteisiin
Aalto on ensimmäisenä yliopistona Suomessa digitoinut valtaosan opinnäytteistään 1960-luvulta lähtien.
Re-imagining the past Vol. 2 – Kertomuksia Aalto-yliopiston arkistosta
Nyt voit käydä 10-vuotiasta Aalto-yliopistoa juhlistavan näyttelyn kertomuksia ja kuvia läpi myös verkossa.