Voimmeko oppia puhumaan immuunijärjestelmämme kieltä?
Lähitulevaisuudessa DNA-origamit saattavat toimia alustoina, joilla välitetään informaatiota immuunijärjestelmälle rokotteiden tavoin.
Uusi aineistohankinta: kaikki Knovelin aihekokoelmat nyt käytettävissä
Aaltolaisilla on nyt pääsy kaikkiin 35 Knovelin aihekokoelmaan.
Väitös: Tiimiyrittäjyyskokemukset kehittävät opiskelijoiden osaamista nähdä ja hyödyntää erilaisia työelämän mahdollisuuksia
Ymmärrys ja kunnioitus toisia kohtaan kasvoi tiimityöskentelyn myötä, selviää väitöstutkimuksessa.
Ratkaisuja kliinisiin ongelmiin
Riittävä määrä ”miksi” ja ”mitä jos” -kysymyksiä veivät professori Ivan Vujaklijan etsimään vastauksia akateemisesta maailmasta.
Uusi podcast kertoo paremmasta tulevaisuudesta – Entä jos vaateteollisuuden tulevaisuus löytyy suomalaisesta metsästä?
Työelämäprofessori Pirjo Kääriäinen sekä Marimekon design- ja tuotekehitysjohtaja Minna Kemell-Kutvonen pohtivat, voiko maailman parantaminen olla vaateteollisuudelle tuottoisaa bisnestä.
Naistenpäivän alumniseminaari kirvoitti keskustelua neuroverkoista ja rauhasta
Alumniseminaarin teemoina olivat myös tekoälyn ja digitalisaation vaikutus yhteiskuntaan sekä uudet liiketoimintatavat.
Virtuaalimaailma vei tutustumaan avaruuteen
Sähkötekniikan korkeakoulussa järjestettiin jo perinteeksi muodostunut Tutkimuksen Talvipäivä 13. maaliskuuta – tällä kertaa tutkimusta esiteltiin demojen avulla. Valmetin digitaalisten palveluiden johtaja Tuula Ruokonen ja ABB:n teknologiajohtaja Matti Kauhanen kertoivat tilaisuuden alussa Aalto-yliopiston ja yritysten yhteistyöstä.
Mistä vesi löytyy?
Maailman vedestä vain murto-osa on juomakelpoista, joten sitä tulee käyttää järkevästi.
Miten voimme syödä vähemmän vettä?
Suurin osa kuluttamastamme vedestä piilottelee ruuantuotannossa. Omaan vesijalanjälkeensä voi vaikuttaa harkitsemalla, mitä lautaselleen ottaa – ja jättää.
Eurooppalaiset epämuodollisen tiedeoppimisen tahot koolla Aalto-yliopistossa
Yhteissuunnittelutyöpajan tuloksena esitellään Euroopan laajuinen, joukkoistettu karttatyökalu.
Building 2030 mittasi työnsä vaikuttavuutta
Tuore kyselytutkimus valottaa kahden toimintavuoden ja Aalto-yliopiston konsortiolle tekemän tutkimuksen vaikuttavuutta.
Itsestään puhdistuvia seiniä ja jäätymättömiä lentokoneen siipiä – voimasensori auttaa uusien vettähylkivien materiaalien kehittämisessä
Tutkijoiden mukaan voimiin perustuvat mittaukset ovat kontaktikulmia parempi tapa tutkia superhydrofobisia pintoja.
Kylmälaboratoriolle miljoonarahoitus – tutkimusinfrastruktuuri on nyt helpommin eurooppalaisten tutkijoiden saatavilla
Kylmälaboratoriossa kehitetään muun muassa kvanttisensoreita, joita tarvitaan nanoelektroniikan tutkimuksessa.
Tekoäly tunnistaa harvinaiset sairaudet ja lastensuojeluasiakkuuden riskitekijät
Laadukas perustutkimus varmistaa, että Suomi on tekoälyssä itsenäinen edelläkävijä.
Twitter-konferenssi tavoittaa puoli miljoonaa neurotieteestä kiinnostunutta
Aalto-yliopiston tutkijat koordinoivat jo kolmatta Brain Twitter -konferenssia 14. maaliskuuta. Voit seurata kotisohvaltasi maailman johtavien tutkijoiden keskustelua uusimmista neurotieteen löydöksistä.
Kvanttifyysikot onnistuivat energian häviöiden ja siirtymien hallinnassa
Saavutus on tärkeä askel kvanttitietokoneiden toteuttamisessa ja fysiikan ymmärtämisessä.
Fiktion ja toden suhde muutoksessa
Venetsian tutkimuspaviljongissa joukko elokuva-, media- ja lavastusalan taiteilija-tutkijoita tutkii uutta fiktiivisyyttä.
Building 2030 ja Tilaajavastuu kehittävät rakentamisen TripAdvisoria
Building 2030 ja Tilaajavastuu kehittelevät menetelmää ja välinettä arvioida rakennushanketta TripAdvisorin inspiroimalla tavalla.
Suomen Akatemian ohjelma- ja infrastruktuurirahoitusta on haettavana keväällä
Suomen Akatemian huhtikuun haku on auki 2.4.-24.4. Tämän hakuajan puitteissa on haettavana rahoitusta akatemiaohjelmista. Tutkimusinfrastruktuurihaku puolestaan päättyy 15.5.
Pöpöjä vai pölyä? Uusi menetelmä paljastaa hetkessä, onko pinta oikeasti puhdas
Hyperspektrikuvantamisen ja tekoälyn avulla voidaan varmistaa tilojen puhtaus norovirusepidemian tai flunssakauden aikana. Samalla säästetään siivouskuluissa ja vähennetään liiallista desinfiointiaineen käyttöä.
